Kuvaus
Keltakurjenmiekka (Iris pseudacorus, Svärdslilj) – frön, näyttävä rantakasvi kosteille paikoille, siemenet.
Keltakurjenmiekka on komea, monivuotinen rantakasvi, joka kukkii alkukesällä suurin keltaisin kukin.
Keltakurjenmiekan kasvupaikka:
Keltakurjenmiekka viihtyy kosteassa tai märässä maassa. Sopiva kasvupaikka löytyy esimerkiksi lammen, puron tai ojan läheisyydestä sekä puutarhan kosteista painanteista. Paikka voi olla aurinkoinen tai puolivarjoinen.
Keltakurjenmiekan kylvöohje siemenestä:
Paras kylvöaika on syksyllä. Kylvä siemenet kosteaan, paljaaseen maahan ja laita kuhunkin kylvökohtaan 1–3 siementä. Jätä kylvökohtien väliin noin 50–100 cm, sillä keltakurjenmiekka kasvaa ajan mittaan kookkaaksi mättääksi. Paina siemenet hyvin maata vasten ja peitä ne noin 0,5–1 cm:n maakerroksella. Peittäminen auttaa pitämään siemenet paikoillaan myös vedenpinnan noustessa.
Talven aikana siemenet saavat luonnollisen kylmäkäsittelyn. Itäminen tapahtuu tavallisesti keväällä tai alkukesällä, mutta se voi olla epätasaista. Osa siemenistä saattaa itää vasta seuraavana vuonna, joten kylvöpaikka kannattaa jättää rauhaan riittävän pitkäksi aikaa.
Maan tulee pysyä kosteana, mutta siemeniä ei pidä kylvää pysyvästi syvään tai seisovaan veteen. Taimet kehittyvät parhaiten kosteassa rantamaassa tai aivan vedenrajan tuntumassa.
Huomioitavaa:
Keltakurjenmiekka (Iris pseudacorus) sisältää aineita, jotka tekevät siitä myrkyllisen ihmisille ja kotieläimille. Kasvin maku on erittäin karvas, mikä yleensä estää eläimiä tai lapsia syömästä sitä vahingossa. Pahan maun ja myrkyllisyyden vuoksi peurat, kauriit ja myyrät jättävät keltakurjenmiekan yleensä rauhaan.
